Työtapaturmia tapahtuu myös yrittäjille

Työtapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen johtava tapahtuma työssä. Eli sillä tarkoitetaan työssä tai työolosuhteissa tapahtuvaa tapaturmaa, joka aiheuttaa henkilölle vamman tai sairauden. Suomen laissa työtapaturmat jaetaan työpaikka- sekä työmatkatapaturmiin. Työmatkatapaturmiin kuuluvat vain työajan ulkopuoliset matkat kodin ja työpaikan välillä. Työajalla tapahtuneet liikenneonnettomuudet taas lasketaan työpaikkatapaturmiksi. Eniten työtapaturmia tapahtuu rakennus- ja metallialoilla. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu tapaturmasta pysyvä tai vaikealaatuinen vamma.

Vaikealaatuisia vammoja ovat mm. 

  • Pitkien luiden murtumat
  • Vaikea sijoiltaan meno, josta jää pysyvä haitta
  • Ruumiinjäsenen tai sen osan menettäminen
  • Leikkaushoitoa vaatinut vatsaontelon elinten vamma
  • Lievänkin pysyvän haitan aiheuttanut aivovamma
  • Puheen, näön tai kuulon menetys tai pysyvä heikentyminen
  • Ihonsiirtoja vaatinut palovamma
  • Pahasti rumentava epämuotoisuus, kuten nenän tai sen osan menetys
  • Hengenvaarallinen sairaus

Työtapaturmat Suomessa

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 120 000 erilaista työtapaturmaa. Näistä noin 16 000 on työmatkatapaturmia. Kuolemaan johtaa noin 40 työtapaturmaa vuosittain. Vuoden 2018 aikana Suomessa sattui 135 500 työtapaturmaa, joista 124 400 tapauksessa oli kyseessä palkansaaja ja yrittäjille niitä sattui 11 000. Palkansaajien ja yrittäjien suhteellinen määrä Suomessa on lähes sama, kuin tapaturmien sattuminen molemmille osapuolille. Työtapaturman todennäköisyydet jakautuvat siis tasaisesti huolimatta siitä, oletko yrittäjä vai palkansaaja.

Työsuojelun valvontalaki velvoittaa työsuojeluviranomaista tutkimaan kaikki tietoonsa tulleet vakavat työtapaturmat, paitsi sellaiset tilanteet, jotka tapahtuvat kodin ja työpaikan välisellä matkalla sellaisissa tilanteissa, joissa työnantajan vastuu turvallisuudesta on pieni tai olematon. Työsuojeluviranomainen tutkii tietoonsa tulleet työtapaturmat kiireellisinä tapauksina ja selvittää tapahtumien kulun sekä tapaturmiin johtaneet syyt sekä tekijät, joiden avulla voidaan estää samankaltaiset tapaturmat. Vakavasta tapaturmasta on ilmoitettava myös poliisille, jonka on viipymättä suoritettava poliisitutkinta tapahtumapaikalla. Vakavan tapaturman ilmoittamatta jättäminen aluehallintovirastolle ja poliisille on rangaistava teko, samoin kuin kaikista tapaturmista ilmoittamatta jättäminen vakuutusyhtiölle.

Työtapaturmiin varautuminen

Yrittäjänä työtapaturmiin varautuminen voi olla kallista ja vahinkojen minimoiminen hankalaa. Asiakaskunta saattaakin vaihtaa toimijaa pitkän sairausloman aikana. Kilpaillulla ja kysytyllä alalla ei välttämättä mene kauaa, kun asiakkaat löytävät uusien tekijöiden pariin, jos työt ovat kiireellisiä. Uusien toimeksiantajien hankkiminen voi viedä aikaa tietyillä aloilla. Sairauspäivistä ja pidemmistä työkyvyttömyysjaksoista kannattaakin informoida toimeksiantajia ajoissa ja pitää heidät ajan tasalla tilanteesta. 

Yrittäjä voi ottaa itselleen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen yrittäjän vapaaehtoisen työajanvakuutuksen, jos hänellä on pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjän eläkelain mukainen eläkevakuutus – eli YEL-vakuutus. Kun yrittäjän vapaaehtoisesta työajan vakuutuksesta maksetaan ansionmenetyskorvausta tai perhe-eläkettä, perusteena käytetään sitä YEL-työtuloa, joka oli voimassa vahinkopäivänä.

Vakuutusyhtiön ei tarvitse myöntää vapaaehtoisia työajan vakuutuksia yrittäjille, joilla on erääntyneitä riidattomia saatavia vakuutusyhtiölle. Laskut kannattaa siis maksaa ajoissa.

Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus päättyy samasta ajankohdasta, josta YEL-vakuutus päättyy. Vakuutusyhtiöltä voi hakea jatkoa yrittäjän vapaaehtoisen työajan vakuutuksen voimassaololle, jos yrittäjä jatkaa yrittämistä vielä sen jälkeen, kun hän on saavuttanut YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *